Ilmastointilaitteella ymmärretään laitetta, joka säätää rakennuksen lämpötilaa, lämmitystä ja jäähdytystä.
Suomessa ilmastointilaite ymmärretään yleensä huoneilman jäähdyttämiseen suunnitelluksi laitteeksi ja meillä puhutaan myös huoneilmajäähdyttimistä.
Ilmastointilaite (Air Conditioner) on laite, joka nimensä mukaisesti säätää ilmaa. Kesäkuumalla laite viilentää sisäilmaa ja tarpeen mukaan se myös lämmittää. Suomessa kuitenkin kaikki rakennukset (pois lukien jotkin kesäasunnot) on varustettu erillisellä lämmitysjärjestelmällä, joten siksi meillä puhutaan huoneilmajäähdyttimistä, koska lämmitystoimintoa ei monin paikoin käytetä laisinkaan.
Ihmiskunnasta noin 80 % taistelee kuumuutta vastaan ja vain n. 20 % maapallomme asukkaista kamppailee kylmän kanssa. Jäähdytystarve on siis valtava haaste jokapäiväiselle selviytymiselle. Maapallolla on paljon paikkoja, jossa ihmisasutus ei olisi mahdollista ilman ilmastointilaitteita.
Ilmastointilaitteita valmistetaan noin 200 miljoonaa kappaletta vuosittain ja niitä on varovaisenkin arvion mukaan käytössä jo useita miljardeja kappaleita, joten ilmastointilaite ei ole mikään uusi keksintö.
Viime kesät ovat antaneet esimakua ilmastomuutoksesta, joka saa myös suomen kesät muuttumaan kuumemmiksi. Pohjoisen rakennuskanta on myös suunniteltu pitämään kylmä pois ja sitomaan lämpö rakennusten sisälle. Alati tiukkenevat energiamääräykset tekevät asunnoista kuumia ”pulloja”, jotka muuttuvat pätsiksi kesän lämpiminä päivinä, siksi ilmastointilaite alkaa olemaan välttämättömyys.
Varsin tehokas ilmanjäähdytys saadaan aikaa asentamalla tilaan huoneilmajäähdytin (ilmalämpöpumppu). Edellytyksenä ilmalämpöpumpun asentamiselle on, että laitteiston ulkoyksikkö saadaan sijoitettua rakennuksen ulkopuolelle, esim. takapihalle, parvekkeelle tai katolle. Laadukkaan ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on jäähdytyskäytössä niin hiljainen, että sitä on naapurin lähes mahdoton kuulla.
Siirrettävä ilmastointilaite. Siirrettävä ilmastointilaite on nimensä mukaisesti lattialla pyörien päällä seisova laite. Samalla kun laite puhaltaa viileätä ilmaa laitteen etuosasta kuuma lauhdutusilma johdetaan laitteen takaa poistoilmaletkua pitkin ulos rakennuksesta esimerkiksi tuuletusikkunasta. Asunnosta poistuva ilma johtaa tilanteeseen, jossa rakennus ottaa korvausilmaa ulkoa ja tämä pienentää laitteen todellista jäähdytystehoa karkeasti ottaen noin 40 %., joten siirrettävän jäähdyttimen tulisi olla nimellisteholtaan mielellään 3,5 kW tehoinen.
Keskitetty jäähdytyslaitteisto VRF-järjestelmä (VRF = Variable Refrigerant Flow). Laitteisto on suunniteltu suurempiin rakennuksiin, jossa jäähdytettäviä tilaoja on useita, kuten esimerkiksi toimistorakennukset ja kerrostalot.
Laitteisto käsittää yhden ulkoyksikön, joka voidaan sijoittaa esim. rakennuksen katolle tai pihalle. Tämän ulkoyksikön (lauhduttimen) takana voi olla vaikkapa 40 sisäyksikköä, jotka kaikki toimivat itsenäisesti oman kaukosäätimen ohjaamina. Sisäyksiköt ottavat siis tarvitsemansa määrän lauhdutustehoa yhdestä ulkoyksiköstä, joka palvelee kaikkia sisäyksiköitä. Järjestelmän etuna on, että ulkoyksiköitä ei tarvita kuin yksi.
Vaihtoehtona VRF-järjestelmälle on vedenjäähdytin, jossa yleensä yksi kompressoriyksikkö tuottaa jäähdytyksen ja kylmä siirretään lämmönsiirtimellä kylmäaineesta veteen. Jäähdytetty vesi kiertää putkistoja pitkin sisäyksiköille, joita kutsutaan puhallinkonvektoreiksi. Järjestelmä muistuttaa varsin paljon VRF-järjestelmää, mutta kylmäaineen sijasta putkistossa kiertää jäähdytetty vesi.
HeatShopin kylmäpätevyydet omaava edustaja paneutuu ja tutkii kunkin kohteen ja esittää ratkaisuehdotuksen sen mukaisesti, mikä on soveltuvin ratkaisu kuhunkin tilanteeseen. Käänny luottamuksella puoleemme, kun tarve on viilentää sisäilmaa.
Ilmanviilennin on laite, joka sanan mukaisesti viilentää ilmaa. Suomessa, jossa rakennusten lämmitys on lähes aina itsestään selvyys, ilmastointilaitteista (Air Conditioner) saatetaan käyttää myös ilmaisua ilmanviilennin.
Ilmanviilentimiksi ymmärretään monenlaisia laitteita. Esimerkiksi tuulettimet, jotka puhaltavat ilmaa eivät viilennä huoneilmaa, vaan niiden ”teho” perustuu siihen, että hiki poistuu ihmisen ihon pinnalta nopeammin, jolloin ihminen kokee ilman viileämmäksi. Keho siis lauhduttaa hien erityksellä tehokkaammin, kun hiki poistuu iholta nopeammin.
Erilaisia kosteuspuhaltimia kaupataan myös ilmanviilentiminä. Niiden ”teho” perustuu siihen, että vesi höyrystyessään viilenee hetkellisesti, mutta huonetilan lämpötilaan niillä ei pystytä vaikuttamaan alentavasti. Lisäksi tulee huomioida, että suomessa ilman suhteellinen kosteus on kesällä melko korkea (RH 60 C ja yli), joten mitä kosteampi ilma, sitä huonommin kostuttimilla saadaan ilman viilennyksen tunnetta aikaiseksi.
Ilmanviilennin voi olla myös rakennuksen tuloilman jäähdytys. Nykyaikaisissa rakennuksissa tuloilma viilennetään ilmanvaihtokoneen yhteydessä ja näin lämmin tuloilma ei tuota lisää lämpökuormaa rakennuksen sisälle. Tuloilman viilennys ei ole kuitenkaan ongelmatonta, koska sen lämpötilaa ei voida säädellä yksiköllisesti huonekohtaisesti. Tuloilman ilmanviilennin ei useinkaan yksinään pysty viilentämään rakennusta, koska ilmanvaihdon ilmamäärät eivät riitä kesäkuumalla kuljettamaan riittävää määrää viileätä ilmaa rakennuksen sisälle, jolla huonetilat voitaisiin pitää viileänä.
Ongelmia tuottaa myös kanavistojen ”hikoilu”. Jos tuloilmaa jäähdytetään alle 12 – 14 C:n ilmanvaihtokoneen yhteydessä, alkaa eristämättömät kanavistot muodostaman kondenssivettä ja sen lisäksi tuloilma lämpenee kanavistossa ennen huonetiloihin pääsyä.
Todelliset ratkaisut ilmanviilentämiseksi.
Kohdassa ilmastointilaite, olemme käsitelleet erilaisia tapoja jäähdyttää sisäilmaa. Ilmalämpöpumput ja myös siirrettävät ilmastointilaitteet, toimivat kaikki tekniikalla, jossa lämpöenergia siirretään rakennuksesta pois kylmäaineen kiertoon perustuvalla tekniikalla.
Katso kaupasta ILMASTOINTILAITTEET.